Mansikista maetoa –tapahtuma 13.6.2013

Trui Mansikki, trui trui!

Sieltähän se Mansikki tulloo lypsylle. Pestäähän tissit ja sitten kiltisti syöt apetta, kun minä lypsän kiuluun. Hyvin tulloo maetoa. Jos joku vähä hätistäesi poes itikkata ja kärpästä haetolta, ku ei lehmisavvuo tehty.

Sitte lypsetty maeto siivilöetiin.

Jos kermaa haluttiin, niin maeto separoetiin separaattorilla. Toisesta putkesta tuli kurrie ja toesesta kermoa.

Siitä kermasta sitte kirnuttiin voeta tuntitolokulla kermaa kirnussa hölskyttäen.

Maetokärryillä vietiin tonkat maetolaeturille outtammaan maetoautoa, joka hankit tonkat meijerriin. Lapsista oli haoska leikkie kärryillä.

Samat on evväät vielähi vaekka pakkaokset on vähä muuttunneet.

Teksti: Kaisa Toivonen

Rinteen vesimyllyn kunnostus

Paltamo-Seura ry:n hallinnassa olevien Rinteen hierinmyllyn ja myllysaunan pärekatot uusittiin 4.9. - 13.9.2013. Mylly sijaitsee Kiehimänsuun kylässä, lähellä Vaarankyläntietä. Myllypalsta on rauhoitettu v. 1968 Oulun läänihallituksen päätöksellä luonnonsuojelulain mukaiseksi suojelualueeksi historiallisesti merkittävänä kohteena.

Katto ennen kunnostusta

Rinteen mylly seisoo keskellä Myllypuroa, jossa on ollut aikoinaan yhteensä seitsemän myllyä. Rakennuksen läheisyydessä on jäljellä vielä neljä muuta myllyn rauniota. Myllyn rakennusvuosi ei ole tiedossa. Myllypalsta on erotettu isonjaon yhteydessä v. 1876. Myllyllä on ollut monta omistajaa vuosien saatossa ja nykyinen omistaja on Museovirasto.

Vanhat päreet pois uusien tieltä

Kattotyöt aloitettiin myllysaunasta. Rakennukseen naulattiin nelinkertainen pärekatto ja sitä myös nostettiin. Nykyinen myllysauna on rakennettu 1900-luvun alkupuolella ja se on ollut yhteinen taukotila viiden myllyn kanssa.

Myllysauna uusine kattoineen

Rinteen vesimylly on tyypillinen kainuulainen hierinmylly ja se on ollut aktiivikäytössä viimeksi 1940-luvulla. Myllyn hallinta- ja käyttöoikeus on Paltamo-Seuralla. Kun purossa on tarpeeksi vettä, niin myllyssä voidaan järjestää jauhatusnäytöksiä. Tervetuloa tutustumaan myllyyn ja levähtämään myllypihan penkillä nuotion ääressä!

Lopulta itse myllykin sai uuden katon

Aurinkoiset kelit suosivat kunnostustöitä ja siksi urakka olikin valmis etuajassa. Kunnostöissä olivat mukana Jakokunta I, Kainuun Nuotta, Kainuun museo- ja kotiseutuyhdistys ry, Paltamo-Seura ry, sekä lukuisa joukko vierailijoita hyvine neuvoineen.

Entisajan pyykkipäevä

Meillä Hakasuon koululaesilla oli perjantaena 23.8. pyykkipäevä. Emännät Sylvi, Liisa, Irma, Paula, Tuula ja Sirkka-Liisa oli jo oamusta lämmittänneet meille pyykkipaa’assa vettä Mustolanlahen rannalla.

Me oli otettu kottoa joku likapyykkivoate, joka meijän piti pestä. Ensin emännät näötti, miten homma tapahtuu. Likaset pyykit oli ollu liossa yön yli. Sitten laetettiin vetteen mäntysuopoa ja alettiin hangata joko käsin nyrkkie vasten tae pyykkilauvalla.

Lakanat ja muut valakopyykit laetettiin sen jälkeen issoon rautaseen pyykkipattaan, joka höyrysi nuotion peällä. Siinä niitä keitettiin ja korennolla vähän hämmennettiin.

Kun pyykit oli kiehunneet, ne nosteltiin korennoella saaveihin, jossa oli kylymää järvivettä. Niissä ne huuhottiin kolome kertaa eri veissä ja aena välillä väennettiin kuiviksi, että saeppuovesi lähti niistä tarkkaan poes. Lippeätä me ei käötetty niin kun ennen vanahaan, koska se on melekosta myrkkyö, kuulemma ”lasten surma ja vaatteijen turma”.

Pestiinhän mehi omat tuojut vaatteet pyykkilauvalla tai nyrkkipyykillä pesuvajeissa. Sitten järvessä rannalla huuheltiin ja lopuksi ripustettiin narulle pyykkipoijilla kiinni laettaen kuivummaan. Kylläpä tuuli niitä ilosesti kuivata hulumutti.

Ennen ne pesi kaekki pyykit näen käsin kesällä rannalla ja kylymemmällä talavella navetan karjakeittiössä tae saunan muuripaa’assa. Pyykkipäevä oli kerran viikossa tae harvemminkin. Melekosta työtä! Että semmonen oli meijän pyykkipäevä. 

Kainuun radion juttu pyykkipäivästä

Teksti  Kaisa Toivonen
Kuvat  Tarja Karppinen

Melalahdessa siistittiin niittyä talkoovoimin

Melalahdessa on rakennettu tänäkin vuonna pystyaitaa myös talkoilla.

Tervoa, raotoa ja rosvoja Hakasuon myllyllä 21.7.2013

Hakasuon seuvun kyläyhistys pisti kesäjuhlat pystyyn myllyllä. Seä oli vähän hilikulla sattaa, mutta onneksi vettä alako ripsie vasta loppupuolella. Ville toevotti porukan aluksi tervetulleiksi mukkaan ja selevitti vähän ohjelmata. Justeerin poijat soettivat ja Mikko laolo lupsakkoa mussikkie aena välistä. 

Takkulan Hannu Rysselistä oli tullunna vieraaksi ja puhhuo lotratti koko ylleisölle.

Ja ne Villen kanssa paljastivat semmosen vanahojen sanojen seinän Myllypirtin eteläseinällä. Siihen oli pelastettu 14 vanahoa sannoa, joeta ei enneä juuri käötetä. Karppisen Ossi oli tehny kommeat sanaloatat. 

Siinä sitä ihmisten kanssa arvuuteltiin sanoja, mitähän nuo mahtanevat tarkottoa, ja aeka moni joutu arvaelemmaan, kun ei tietäny. 

Mylläri Raemolta sae ostoa ohrajaohoa sekä ohra- ja kaoraryynie, jotka oli jaohettu Hakasuon omassa myllyssä.

Emännät oli keittäny toas hyvveä ohrapuuroa myllyssä jaohetuista suurimoesta ja puuro taesi kaekki tehä kaoppasa. Teuvolla oli paistettuja muikkuja ja kyläyhistyksellä savumuikkuja, jotta näläkä ei peässy yllättämmään. 

Myllykahvilassa palaveltiin kahvin- ja munkinnäläkäsiä.

Vielä se Joakko keksi, että laetettaan Hannun kanssa heinät tuuterolle, niin kun teällä oli tapana ennen vanahaan tehä. 

Kalantutkimuslaetokselle peäsi myös käömään, kuka halusi nähä, mitä sitä siellä tehhään.  Että tämmöstä jottae oli joutilaella kesäsenä sunnuntaena Hakasuon maesemissa. 

Teksti : Kaisa Toivonen

Kuvat : Kaisa Toivonen

Heinäntekoa perinteisti

Vaarankylän Purolan pellolle kokoontui entisajan työtä pelkäämätön joukko kyläläisiä ja asiasta kiinnostuneita "heinän tekoon". Vajaan puolen hehtaarin pelto saatiin ripeästi seipäälle. Työn lomassa juttu ja ajatukset lensivät 70-luvun tuolle puolen, kun itse kukin muisteli niityllä oloa. Purolasta lähtöisin olevat kuvailivat muille, kuinka savusauna lämpesi tien toisella puolella odottaen hikistä heinäväkeä lempeään löylyynsä. Ja kuinka viereisestä metsiköstä välillä käytiin syömässä mustikoita ja lakkoja. Kahvit ja ruuat olivat tässä kotipellolla lähellä. Ja kuinka kauemmas niitylle otettiin kahvipannu mukaan ja kahvit kiehautettiin nuotiolla.

Tätäkin heinäväkeä odotti sauna, mutta se oli Vaarantalolla ja villasukan sisällä lämpimänä kuljetetut kahvitkin saatiin nauttia heinäseipään juuressa rusinapullan kera urakan päätteeksi.

Terv. Terttu

Pystyaitatalkoot Melalahdessa

Pystyaitaa tehtiin Melalahdessa perinteisin keinoin.