Tervoa, raotoa ja rosvoja Hakasuon myllyllä 21.7.2013

Hakasuon seuvun kyläyhistys pisti kesäjuhlat pystyyn myllyllä. Seä oli vähän hilikulla sattaa, mutta onneksi vettä alako ripsie vasta loppupuolella. Ville toevotti porukan aluksi tervetulleiksi mukkaan ja selevitti vähän ohjelmata. Justeerin poijat soettivat ja Mikko laolo lupsakkoa mussikkie aena välistä. 

Takkulan Hannu Rysselistä oli tullunna vieraaksi ja puhhuo lotratti koko ylleisölle.

Ja ne Villen kanssa paljastivat semmosen vanahojen sanojen seinän Myllypirtin eteläseinällä. Siihen oli pelastettu 14 vanahoa sannoa, joeta ei enneä juuri käötetä. Karppisen Ossi oli tehny kommeat sanaloatat. 

Siinä sitä ihmisten kanssa arvuuteltiin sanoja, mitähän nuo mahtanevat tarkottoa, ja aeka moni joutu arvaelemmaan, kun ei tietäny. 

Mylläri Raemolta sae ostoa ohrajaohoa sekä ohra- ja kaoraryynie, jotka oli jaohettu Hakasuon omassa myllyssä.

Emännät oli keittäny toas hyvveä ohrapuuroa myllyssä jaohetuista suurimoesta ja puuro taesi kaekki tehä kaoppasa. Teuvolla oli paistettuja muikkuja ja kyläyhistyksellä savumuikkuja, jotta näläkä ei peässy yllättämmään. 

Myllykahvilassa palaveltiin kahvin- ja munkinnäläkäsiä.

Vielä se Joakko keksi, että laetettaan Hannun kanssa heinät tuuterolle, niin kun teällä oli tapana ennen vanahaan tehä. 

Kalantutkimuslaetokselle peäsi myös käömään, kuka halusi nähä, mitä sitä siellä tehhään.  Että tämmöstä jottae oli joutilaella kesäsenä sunnuntaena Hakasuon maesemissa. 

Teksti : Kaisa Toivonen

Kuvat : Kaisa Toivonen

Heinäntekoa perinteisti

Vaarankylän Purolan pellolle kokoontui entisajan työtä pelkäämätön joukko kyläläisiä ja asiasta kiinnostuneita "heinän tekoon". Vajaan puolen hehtaarin pelto saatiin ripeästi seipäälle. Työn lomassa juttu ja ajatukset lensivät 70-luvun tuolle puolen, kun itse kukin muisteli niityllä oloa. Purolasta lähtöisin olevat kuvailivat muille, kuinka savusauna lämpesi tien toisella puolella odottaen hikistä heinäväkeä lempeään löylyynsä. Ja kuinka viereisestä metsiköstä välillä käytiin syömässä mustikoita ja lakkoja. Kahvit ja ruuat olivat tässä kotipellolla lähellä. Ja kuinka kauemmas niitylle otettiin kahvipannu mukaan ja kahvit kiehautettiin nuotiolla.

Tätäkin heinäväkeä odotti sauna, mutta se oli Vaarantalolla ja villasukan sisällä lämpimänä kuljetetut kahvitkin saatiin nauttia heinäseipään juuressa rusinapullan kera urakan päätteeksi.

Terv. Terttu

Pystyaitatalkoot Melalahdessa

Pystyaitaa tehtiin Melalahdessa perinteisin keinoin.

Pertinpihan luontopolulla

Melalahden luontopolku kuljetti meitä Seppo Härkösen opastuksella menneitten aikojen ihmisten aherruksen jäljillä. Saimme nähdä ja kuulla ihmisen vaikutuksesta luontoon ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämistyöstä tässä maisemassa.

Pertinpiha huokuu 50-luvun henkeä

Kartsilouhoksella

Pertinpihan kaivo - tuulahdus menneisyydestä

Tulen, ihmisten ja kotieläinten muovaamaa perinnemaisemaa

Melalahden juhannusjuhlat

Lauluntekijän ajatus …” juhlat kun Jussin päivän on, silloin taas tarkenee…” kävi toteen tämänkesäisissä Melalahden juhannusjuhlissa. Aattoaamun kolea ja sateinen sää muuttui kuin taikaiskusta aurinkoisen lämpimäksi, kauneimmaksi mahdolliseksi juhannussääksi juuri ennen juhlan alkua. Niinpä runsaat sata rantaan tullutta juhlijaa sai nauttia leppoisasta yhdessäolosta aurinkoisessa säässä.

Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Janne Raunio toivotti juhlijat tervetulleiksi. Paltamon seurakunnan kappalainen Marjatta Leinonen piti perinteisen alkuhartauden ja kanttori Natalia Novikovan johdolla laulettiin suvivirren lisäksi Vanhoja tuttuja lauluja


Lasten nurkkauksessa kävi säpinä, kun sormivärit ja katuliidut saatiin käyttöön. Monenväristen maalausten lisäksi syntyi mielikuvituksellisia olioita kivistä. Jonoa pääsi syntymään myös poniratsastuspaikalla. Illan aikana ehti moni pieni juhannusjuhlija saada ikimuistoisen ratsastuskokemuksen lupsakan Kaapo ponin satulassa.


Kylän naiset ovat jo vuosikymmeniä hankkinet uinti- ja teatteriretkikassaan rahaa arvanmyynnillä. Myös nyt kävi arvat hyvin kauppansa ja kakut ja villasukat kuin saunavastatkin vaihtoivat omistajaa tiuhaan tahtiin.

Nälkäkään ei päässyt juhlijoita yllättämään, sillä Kuisman loman muurinpohjaletut ja kahvit pisteltiin hyvää tahtia parempiin suihin. Osuuskunta Tervasilta esittäytyi myös yleisölle myymällä kylmiä juomia ja vuoraamalla makkaratikkuja. Tokihan tikun nokkaan samalla vuokralla sai makkarankin.


Illan kruunasi tietysti juhannuskokko. Tämänvuotinen kokkomestari Osmo onnistui tehtävässään erinomaisesti, joka tietää ilman muuta sitä, että myös tulevina juhannuksina kokon rakentaminen ja sytytys voidaan antaa turvallisin mielin hänen tehtäväkseen.

Seppo Härkönen

Perinteinen juhannusvastan tekoa Kainuun Radiossa

Tänä aamuna Kainuun Radiossa kuultiin, kuinka syntyy vasta juhannussaunaan.Vastantekojuttu Kainuun Radiossa

Tuohenkiskontaa

Juhannuksen jälkeinen viikko on juuri sitä aikaa, kun tuohi irtoaa hyvin. Tarkoituksena on syksyn ja talven aikana opetella tuohitöiden tekoa. Jouni Leinonen opasti harvennushakkuta odottavaan koivumetsäänsä sekä tekniikan, kuinka homma tehdään. 

Perinnesanat on valittu

Raati on kokoontunut ja valinnut tänä vuonna pelastettavat perinnesanat.
Sanaseinä, jolle sanat tulevat julkaistaan Hakasuon myllyn Rautaa, Tervaa ja Rosvoja -kesätapahtumassa 21.6.
Kaikki sanat julkaistaan myllytapahtuman jälkeen Paltamon ekomuseon kotisivuilla.

Ekomuseo-hanke maaseutuverkon kilpailun finaalissa!

Ekomuseo-hanke on päässyt kansainvälisten hankkeiden kilpailussa neljän parhaan joukkoon!

Finalistit

Vastan tekkoon !

Juhannusvastan tekoon

Kainuun radion kanssa olen tehnyt ohjelmaa vastan teosta. Ohjelma tulee ulos to 20.6. kahtena osana. Ensimmäinen jakso tulee klo 8.40, jossa ollaan hakemassa metsästä tarpeita. Toinen osa tulee klo 9.40 ja siinä jo värkätään toimittajan kanssa vastaa.

Muistin kyllä mainita toimittajalle, että ekomuseo hankkeessa on mukana myös Kainuun radio, ja että pidämme vasta-asiaa esillä myös myöhemmin elokuun alussa olevassa niitto tapahumassa.

Muistakaahan hakea itse kukin juhannusvasta. Se että onko se vasta tehty tiettyjen mallien mukaan on sivuseikka. Pääasia on, että saunassasi tuoksuu tuore vasta ja sillä voi vähän hyväillä syntistä kehoa.

Hyvää juhannusta ja makoisia löylyjä kaikille.

Seppo Härkönen

Kyläläiset suunnittelemassa tulevia tapahtumia ja tutustumassa nettikalenterin käyttöön.

Paltamon lukiolla suunniteltiin tänään uusia tapahtumia hankkeelle. Samalla harjoiteltiin, kuinka näitä tapahtumia lisätään hankkeen kalenteriin.

Pelasta perinnesana -raadin kokoontuminen ja hanketapaaminen Hakasuon koululla

Raadin jäsenet tarkastelevat sanoja

Perinnesanaraati aukaisi tänään salaisen lippaan ja tarkisteli sinne tulleita perinesanaehdotuksia.
Näistä rautaa, tervaa ja myllytoimintaa käsittelievista sanoista valitaan Hakasuon myllytapahtumassa julkaistavaksi sanoja. Tapahtumassa aloitetaan saman tien uusien sanojen kerääminen seuraavaa vuotta varten.

Raadin kokoontumisen jälkeen kohdattiin hankeeporukan kanssa ja käytiin läpi, missä mennään.

Toukosiunaus Vaarantalolla

Eilen päivällä sää suosi Vaarankylällä, kun  oli kevään toukosiunauksen aika.

Mahtavan komeassa toukosäässä muhevaan, kylvöä varten valmistettuun peltoon oli hyvä heittää siemenet juurtumaan.

Parikymmentä eläkeläistä ja 160 lasta hoitajineen oli seuraamassa pastori Turusen suorittamaa siunausta, eläkeläinen hänkin. 

 

 

 

 

Kalevi Pylvänäisen näytettyä mallia, kuinka kylvö suoritetaan, hänellä oli runsaasti innokkaita lapsia auttamaan kylvötyössä.

 

 

 

 

Päreet eivät palaneet Mieslahdessa

Paltamon lukion opiskelijat pääsivät kokemaan, kuinka pärekattoa tehdään. Ilma pärekatontekoon oli mitä suotuisin.