Hakasuo, Ekokylä

Sijainti

Hakasuo muodostuu Paltamon länsialueesta. Siihen kuuluu Melalahden ja Pehkolanlahden välinen alue Oulujärven rannalla sekä osa Kiveskylää ja Kivesjärveä, kuten Länsiranta ja osa itärantaa. Hakasuolla on paljon vapaa-ajan asutusta johtuen pitkästä rantaviivasta ja kohtuullisesta etäisyydestä Kajaaniin ja Ouluun.

Historia

Nykyinen asutus pohjautuu 1500 – luvun puolivälin savolaisinvaasioon, joka tapahtui Ruotsin kuninkaan Kustaa Vaasan tahdosta. Savolaisten muutto tapahtui suurimmalta osin Paltamoon, Melalahteen ja Kivesjärvelle. Vaikka asutus välillä hävitettiin rajakahakoissa vainolaisen toimesta, säilyi asutuksen siemen piilopirteillä ja sitä täydennettiin uudella muuttoliikkeellä. Huolimatta vainoista ja katovuosista asutus vahvistui varsinkin 1700 –luvun jälkeen. Kainuussa asuu edelleen monia alkuperäisten muuttajien jälkeläisiä. Niinpä onkin luonnollista, että alueella kunnioitetaan perinteitä, vaalitaan vanhoja tapoja ja säilytetään niitä uusille sukupolville.

Kylätoiminta

Hakasuon seudun kyläyhdistys rekisteröitiin 1991. Sitä ennen se oli toiminut reilut kymmenen vuotta kylätoimikuntana. Kyläyhdistys hankki käyttöönsä Hakasuon perinnerikkaan myllyn, joka on noin sata vuotta vanha ja jatkaa toimintaansa edelleen. Kyläyhdistyksellä on ollut vuosien varrella monia hankkeita, joilla on pyritty säilyttämään vanhoja rakennuksia, työkoneita ja työtapoja. On saatu aikaan kotiseutu/luontopolku, korjattu myllynseudun rakennuksia, järjestetty kotiseutujuhlia vuodesta 1991. Kaikella tällä on edistetty kylän yhteishenkeä ja tehty kylää tunnetuksi ja edistetty näin myös matkailua.

Ekomuseo

Hakasuo on mukana kansainvälisessä Ekomuseohankkeessa. Vaikka me hakasuolaiset koemme tehneemme ekomuseotoimintaa jo ainakin parikymmentä vuotta, on hyvä avata silmät ja katsella muittenkin aikaansaannoksia ja oppia toisiltamme. Saamme näin uusia virikkeitä ja omakin into säilyy jatkaa arvokasta työtä vanhan perinteen säilyttämiseksi ja yhteiseksi iloksi.